Lähiesimiehen ei tarvitse yksin miettiä, miten edetä työkykyasioissa. Työterveyshuolto on apuna mm. mukauttamassa työolosuhteita tai miettimässä työaikajärjestelyjä. Työeläkevakuutusyhtiö ja Kela ovat myös hyviä kumppaneita. Näiden kautta löytyvät kuntoutuksen asiantuntijat ja oikeat toimenpiteet. Yhteyttä voi ja kannattaa ottaa ajoissa!
Vinkki: Kun esimiehenä keskustelet työntekijän kanssa työterveyshuoltoon menosta, kannattaa jo siinä vaiheessa sopia tulevista kolmikantatapaamisista työterveyshuollon, työntekijän ja esimiehen välillä. Kun välität tämän sopimuksen työterveyshuoltoon, sieltä voidaan kutsua kolmikantatapaamiseen aina kun asia etenee. Ilman tällaista sopimusta työterveyshuollon on vaikea tietosuojasyistä ottaa esimiestä mukaan työkykyprosessiin, vaikka se olisi viisasta työssä jatkamisessa onnistumiselle.
Alla esimerkkejä verkostojen kanssa löydetyistä ratkaisuista:
Mirja on valitellut jo pitkään niskahartiavaivoja ja väsymystään. Asiat ovat tulleet esille kehityskeskusteluissa ja muiden kuulumisten vaihdon yhteyksissä. Mirja ei ole paljon sairastellut, ohimeneviä flunssia lukuun ottamatta. Työssään Mirja on hyvin tunnollinen. Ylitöitä on alkanut kertyä ja Mirja on tuskastunut tekemättömiin töihin. Väsymys näkyy Mirjan olemuksessa, pitäisiköhän ehdottaa Mirjalle kuntoutusta?
Työkyvyn heikkenemisen varhaisien merkkien tunnistaminen ajoissa on tärkeää, jotta tilanteeseen voidaan reagoida jo silloin kun työkykyä on jäljellä. Työntekijään liittyviä riskitekijöitä ovat mm. psyko-sosiaalisesti tai fyysisesti kuormittava työ, kokemus työhallinnan menettämisestä, uupuminen, oireilu tai tyytymättömyys työtilanteeseen. Kuntoutumista tukevia tekijöitä taas ovat mm. työnjohdon sitoutuminen kuntoutukseen sekä työntekijän motivaatio ja sitä tukeva elämäntilanne. (Pasternack ym. 2015.)
Työkykyhuolet voi ottaa puheeksi esimerkiksi kehityskeskustelussa. Sopivaa kuntoutusratkaisua kannattaa lähteä etsimään yhdessä työterveyshuollon kanssa, koska työikäisten kuntoutus elää nyt muutosten aikaa.
Anjalla todettiin työterveyshuollossa pitkittynyt työuupumus ja hän jäi pitkälle sairauslomalle. Nyt pitää miettiä, miten Anjan työt hoidetaan ja miten Anjan työhön paluuta tuetaan. Miksei asia tullut esille aikaisemmin?
Kela järjestää kuntoutusta myös TYÖUUPUMUKSEEN SAIRASTUNEILLE. Kurssin tarkoitus on tukea osallistujan toiminta- ja työkykyä ja ohjata kuntoutujaa oppimaan taitoja, joilla uupumusta voi lieventää tai ennaltaehkäistä. Nimestään huolimatta kurssin sisällöllinen painopiste on työntekijän voimavarojen ja hyvinvoinnin edistämisessä. Lisätietoja kursseista löytyy Kelan sivuilta ja tietoa saa myös omasta työterveyshuollosta.
Taisto on ollut työelämässä jo 28 vuotta ja osaa ammattinsa hyvin. Asentajan työssä on paljon matkatöitä, ja työolosuhteet ovat usein fyysisesti hankalia ja elimistöä kuormittavia. Taistolla on kulumaa nivelissä ja nyt hän on työterveyshuollon kautta lähetty tutkimuksiin hengitystievaivojen takia. Taisto on aina ollut tupakkamiehiä, mutta onkin suhtautunut myönteisesti kuntoiluun. Taisto kertoi kehityskeskustelussa pitävänsä työstään ja haluavansa jatkaa siinä mahdollisimman pitkään. Taiston osaamiselle on käyttöä, joten kaikki tukitoimet, jotka tukevat Taiston työkykyä pitää ottaa käyttöön… olisikohan Taisto kiinnostunut TYK-valmennuksesta?
TYK-VALMENNUS on kuntoutusvaihtoehto niille työssä oleville henkilöille, joiden työkyky on jo selvästi alentunut, ja joiden kanssa työterveyshuollossa on jo kokeiltu muita vaihtoehtoja. TYK-valmennus on Kelan ammatillista kuntoutusta, jonka tavoite on tukea työkykyä niin, että työntekijä kykenee jatkamaan työssään, tai entisellä työnantajallaan, mutta työntekijälle työkyvylle paremmin soveltuvassa työssä. TYK–valmennuksessa yhteistyö työpaikan kanssa korostuu ja työhön liittyviä muutosmahdollisuuksia tutkitaan kuntoutusprosessin aikana yhdessä esimiehen ja työpaikan johdon kanssa.
Lisätietoja http://www.kela.fi/tyoikaisille_tyk-kuntoutus
Seijalla, 32 vuotta, on jo muutaman vuoden ajan ollut ihottuma oireita käsissä, jotka ovat viime vuonna pahentuneet. Seija on konsultoinut erikoislääkäriä ja ollut viime vuonna kaksi kertaa pitkällä sairauslomalla iho-oireiden takia, mutta pystynyt palaamaan työhönsä iho-oireiden helpottaessa. Työterveyshuollossa on otettu Seijan kanssa puheeksi se mahdollisuus, ettei hän ehkä pysty jatkamaan nykyisessä tehtävässään eläkeikään asti. Seijan ihottumaa tutkitaan nyt ammattitautiepäilynä. Asiasta on pidetty yhteisneuvottelu Seijan, työterveyshuollon ja esimiehen kanssa, minkä johdosta päädyttiin selvittämään tapaturmavakuutuksen ja työeläkelaitoksen kantaa ja vastuunjakoa ammatillisen kuntoutuksen käynnistämiseksi.
Jos kuntoutuksen tarve johtuu todetusta ammattitaudista, ammatillisen kuntoutuksen järjestämisestä vastaa tapaturmavakuutusyhtiö. Seijan kohdalla asian selvittely on vielä kesken, mutta ammatillisen kuntoutuksen valmistelua voidaan jo käynnistää työterveyshuollossa. Mikäli Seijan iho-oireet eivät johdu ammattitaudista eikä hän ei voi jatkaa ammatissaan, kääntyy vastuu ammatillisesta kuntoutuksesta Seijan tapauksessa työeläkevakuutusyhtiölle. Vastuutahoa voi selvittää yhdessä työterveyshuollon toimijoiden ja vakuutusyhtiöiden ammatillisen kuntoutuksen ohjaajien kanssa.
Katso lisätietoa ammatillisesta kuntoutuksesta:
http://www.vkk.fi/kuntoutujalle/tyonjako.html
http://www.tela.fi/tyoelakeala/tyokyky/tyoelakekuntoutus
Katso Erkin ja Maurin tarinat:
https://www.varma.fi/fi/henkiloasiakkaat/tyoelamassa/ammatillinenkuntoutus/pages/default.aspx
KUNTOUTUS- JA SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSEJA järjestää Kela. Näillä kursseilla painotus on toimintakyvyn tukeminen sairaudesta huolimatta. Kuntoutuskursseille osallistuminen kannustaa oman terveyden hoitamiseen ja opastaa elämään sairauden kanssa.
LUE LISÄÄ:
Opas työkykyä tukevasta kuntoutuksesta (JAMIT hankkeen materiaalia)
http://www.kuntoutussaatio.fi/files/1350/Opas_Tyokyky_Emilia_130214_linkitys.pdf
Lähde:
Pasternack, I., Autti-Rämö, I., Hinkka, K., Pappila, J. 2015. Miten tunnistaa varhaiskuntoutuksen tarve työelämässä? Helsinki: Kela.